Pätkivien nettiyhteyksien kuulumisia

HeipsanHeeei!

Terkkuja Norjasta, tänne tulin jo keskelle tuntureita aloittamaan kesäkautta. Viime päivät ovat kuluneet suksia vahatessa, leiritavaroita inventoidessa, tulostellessa ja kurssisuunnitelmien saattamisessa ajan tasalle ja niihin opetellessa. Laskeutuminen toimistoelämästä on vielä käsin kosketeltavissa - vielä sähköpostien tarkastelu kolkuttelee iltaisin mielessä. Nyt jo illalla kurssibussi paukahtaa keskelle lumimaata ja sitten voi unohtua sähköpostit muutamaksi päiväksi, ja hyvä niinJ.

Tänne tuloa ennen aika yliopistolla onkin kulunut kaikkeen muuhun kuin väitöskirjan aineksiin. Ja oikeastaan, ihan hyvällä omatunnolla niin. Mulla on siis kaksi harrastukseksikin kutsuttavaa rakasta projektia, joiden puolesta tulee välillä touhotettua: olen ollut mukana kampanjoimassa Oulun ainoan laajemman metsäalueen suojelun puolesta ja toinen projekti ajaa ilmastolakia, tällä hetkellä lähinnä kansanedustajien lobbaamisen kautta. Nyt molemmissa projekteissa on pienoinen kriisi päällä ja ne ovat vaatineet melko nopeaa reagoimista ja toimimista. En tiedä onko asiat sen enempää touhutessa edistyneet, mutta sentään välillä on vallannut sellainen olo, että yritetty on. Onneksi, sekä Sanginjoki että Polttis -projekteissa on molemmissa ympärillä hulvattoman hauskoja ja päteviä tyyppejä, joiden kanssa mielellään puuhaa ja sen puolesta toimiminen tuntuukin aika kevyeltä. Vaikka on niitäkin hetkiä sattunut, että vielä yhdeltä yöllä aivot höyryää taukki-poliitikon kommenteista ja pittää päästä purkamaan äkäisiä vastauksia kommentteihin (tapahtunut esim. viikko sitten).

Aikaisemmin painin aika paljon sen kanssa, kuinka paljon aikaa on lupa kuluttaa kaikkeen työmäiseen, mutta kuitenkin opiskeluihin kuulumattomaan puuhaan. Kultaista sääntöä sille en varmaan vieläkään ole löytänyt ja tokko tulen löytämäänkään. Sen sijaan ajattelen, että myös tarvitsen näitä sivuprojekteja voidakseni motivoitua toisiin koitoksiin. Ja jossain määrin nuo projektit on syynäkin siihen, että tykkään ja tehdä projektimuotoista työtä, josta voi välillä rokottaa aikaa ihan muihin hommiin. Ja oppiihan noistakin projekteista erinäisiä taitoja… Ehkä näiden kanssa pätee samat ohjeet, kuin moneen muuhunkin – kannattaa tehdä sitä, mistä tykkää ja vasta myöhemmin, mitä muiden mielestä pitäisi tehdä.

Viime viikkojen Sanginjoki-aiheisten kirjottelun ja soittelun ja selvittelyn jälkeen, mulle tulikin yllättäen olo, että miten maltankaan lähteä Norjaan keskellä tämän kaiken. Tämä kaikki vaikka päivät kierähtikin välillä aivan yöhön. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun velvotteet kääntyy tällä tavoin kiksien puolelle. Siitä suoriduttuna, ei se sen kummempaa ollut irtautua (ja varmaan ihan tervettäkin – etäisyys on hyvä suhteellisuuden mitta). Sitäpaitsi Oulussa odottaa varmaankin uusi mielenosoitus heti ensimmäisenä päivänä kun sinne saavun..

Mun oli tarkoitus avata nämä kampanjakriisit tämän kirjoituksen aikana, mutta nyt täytyy jo mennä. Sen sijaan, että laittaisin kuvia tietokoneen ruudusta ja minusta kirjottamassa äkäsiä viestejä itse kullekin, niin laitan kuvia täältä Norjasta. Käytin kurssinvetäjä-Laurin kanssa tarkistamassa majoituspaikan tarvikkeet ja samalla hiihdettiin toisen kukkulan päälle katsomaan maisemia Alta-kanjoniin päin. Keli oli mitä parhain – aurinko paistoi, lumi kiilsi ja hanki kantoi täydellisesti. Jos seuraavat viikot on samanlaisia, niin ei tämäkään opetusharrastus yhtään sen hullummalta tunnu.

Aurinkoisia päiviä ruudun toisellekin puolelle, ensi kerralla yritän muistaa ottaa kuvia myös niistä äkäsistä hetkistä päätteen äärellä tai taulukoiden parissa.

 -henni