Hyvä posteri

Moi!

Tutkimustulosten raportointi on yksi merkittävä osa tutkijan arkea. Perinteisimmin tämä tapahtuu julkaisemalla käsikirjoitus (artikkeli) jossain tieteellisessä sarjassa. Toisen väylän tutkimustulosten esittelyyn tarjoavat tieteelliset konferenssit, joissa raportoinnin voi suorittaa joko suullisen esityksen tai posteriesityksen kautta. Posteri on siis juliste, jossa hyvin tiivistetysti esitetään tärkeimmät asiat tutkimuksesta. Koska konferensseissa aikaa on vain rajallisesti, harvemmat pääsevät pitämään suullista esitystä. Sen sijaan postereita konferensseihin mahtuu yleensä hyvin. Aihe on minullekin ajankohtainen, sillä olen juuri viimeistelemässä posteriani Kanadassa ensi kuussa pidettävää Wolves and other carnivores -konferenssia varten.

Yksi konferenssien tarkoitus on tutustua muihin tutkijoihin, verkostoitua ja luoda uusia kontakteja. Siksi posteriakin tehdessä pitäisi miettiä, kuinka sillä saa ihmisten mielenkiinnon heräämään. Sanotaan, että posterin pitäisi "myydä itsensä" kymmenessä sekunnissa: tämän ajan ihminen silmäilee posteria ja tekee sen perusteella päätöksen, kiinnostaako aihe ollenkaan. Kannattaa siis panostaa niin otsikkoon, ulkoasuun kuin kuviinkin.

Posterin tekstin pitäisi olla selkeä, jotta sitä voi lukea 1-2 metrin päästä seisaaltaan. Lisäksi kerronnan pitäisi olla tiivistä ja nopeasti luettavaa. Löysin sellaisenkin ohjeen, että jos posterista tehdyn A4-kokoisen tulosteen tekstin pystyy lukeman yhdeltä liuskalta, niin tekstiä ei ole liikaa. Usein näkee postereita, joissa on aivan liikaa tekstiä. Itsekin huomasin, että tuntuu kurjalta jättää moni omasta mielestä tärkeä asia pois posterista. Toisaalta, tutkimuksen esittelijä yleensä seisoo posterinsa luona juuri siksi, että voisi kertoa tarkemmin tutkimuksestaan kiinnostuneille. Joillakin on myös mukana paperiversio artikkelista, jota voi jakaa halukkaille. 

Lueskelin netistä ohjeita hyvän posterin tekoon, ja useissa neuvoissa korostettiin otsikon tärkeyttä. Jossain sanottiin, että olisi hyvä, jos otsikko mahtuisi yhdelle riville. Tämä kyllä toteutuu aika harvassa posterissa, ja omassanikin se on kahdella rivillä ja lisäksi aika tylsä (sama otsikko kuin kässärissäkin). Pitäisi ehkä kehitellä jotain jännempää.

Odotan jo kovasti konferenssia! Eka kerta Kanadassa ja eka kerta kansainvälisessä konferenssissa. Konferenssiin otetaan maksimissaan sata ihmistä, joten mistään kovin massiivisesta tapahtumasta ei ole kyse. Mahdollisesti konferenssissa vallitseekin lämmin ja rento tunnelma, ja muihin tutustuminen on helppoa. Toivotaan! :) Erityisesti odotan maailman ehkäpä kuuluisimman susitutkijan, David Mechin, esitystä. Kerron täällä blogissakin sitten konferenssikuulumisia.

Anni

ps: hyviä posterivinkkejä saa laittaa jakoon!