Hei!
Toukokuun Suomen Luonto -numerossa oli pieni juttu ahmoista ja ahmatutkimuksesta. Jutun lopussa oli pieni maininta, jossa pyysin ihmisiä ilmoittamaan minulle ahmahavainnoistaan. Havaintoja tulikin jonkin verran, ja niitä oli todella mielenkiintoista lukea. Hienoa, että ihmiset jaksoivat kirjoittaa melko pitkiäkin kuvauksia kokemuksistaan. Kiitos kaikille tietoa lähettäneille!
Kahdessa sähköpostissa mainittiin havainto, jossa ahma hätyytteli ensin pesivää joutsenparia ja lopulta söi munat joutsenten pesästä. Ahma epäilemättä harrastaa munarosvousta, jos pesiä sen tielle sattuu, mutta munan kuoria on kyllä löytynyt yllättävän vähän ahman ulosteista. Malttaisiko ahma toisinaan jättää kuoret syömättä?
Muitakin mielenkiintoisia havaintoja ilmoituksista löytyi. Osa niistä on tietenkin sellaisia, joita en suoranaisesti pysty omassa tutkimuksessa hyödyntämään, mutta siitä huolimatta näistä havainnoista on suurta iloa ahmoista ja luonnosta kiinnostuneille. Ahman on mm. havaittu ottavan nokosia tasalatvaisten puiden latva-osissa. Itsehän olen maastossa merkinnyt ylös kaikki maasta löytämäni ahman makaukset, enkä ole ajatellut ollenkaan, että ahma saattaisi lepäillä myös puussa.
Eräs havainto tuli Keski-Pohjanmaalta, mikä oli erityisen ilahduttavaa, koska Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ahmoja ei ole tutkittu lainkaan. Havainnon mukaan ahma oli mahdollisesti saalistanut metsäpeuran vasan. Paljon olemmekin miettineet, mikä merkitys metsäpeuralla on ahmalle. Metsäpeura on epäilemättä poroa suurempana, pitkäjalkaisempana ja varovaisempana sorkkaeläimenä vaikeampi saalis ahmalle.
Itse tällä hetkellä yritän saada VIHDOINKIN tulokset esiin kahdesta aineistostani. Asia on edennyt odotettua hitaammin monestakin syystä johtuen, mutta nyt jo näkyy vähän valoa tunnelin päässä. Toivon, että tulokset saatuani innostun kirjoittamaan kässärit valmiiksi tehokkaalla vauhdilla. Mitään aikataulua asiasta en ole enää jaksanut tehdä: niin monta suunnitelmaa ja deadlinea tässä on jo mennyt pieleen ;) Tulee olemaan mielenkiintoista kirjoittaa yhtäaikaa kahta kässäriä. Luulen nimittäin, että en malta tehdä ensin toista valmiiksi ja aloittaa toinen vasta sen jälkeen.
Odotan myös kiinnostuneena Oulun yliopiston uuden tutkijakoulun (University of Oulu Graduate School, UniOGS) käynnistymistä. Aiheesta kerrotaan varmasti lisää tässäkin blogissa, kunhan tietoa tulee. Tässä vaiheessa liikkuu mm. kiinnostavia huhuja siitä, että jatkossa meidän laitoksellamme väitöskirjaan saattaisi riittää kolme julkaisua... Tutkijakoulun pitäisi aloittaa toimintansa elokuussa, ja silloin näistä asioista pitäisi jo olla varmaa tietoa.
Itselläni kesä taitaa mennä pääasiassa Oulussa koneella istuen (maastotöitä ei ole tiedossa). Toivoisin tosin, että ehtisin jossain välissä matkustaa läppärin kanssa Kainuuseen kirjoittamaan vähän pitemmäksikin aikaa. Terkkuja isälle ja äidille! :) Ja oikein mukavia kesäpäiviä kaikille blogin lukijoille!
Anni
ps: Tässä kuussa voitte lukea ahmoista Metsästys ja Kalastus -lehdestä.
Toukokuun Suomen Luonto -numerossa oli pieni juttu ahmoista ja ahmatutkimuksesta. Jutun lopussa oli pieni maininta, jossa pyysin ihmisiä ilmoittamaan minulle ahmahavainnoistaan. Havaintoja tulikin jonkin verran, ja niitä oli todella mielenkiintoista lukea. Hienoa, että ihmiset jaksoivat kirjoittaa melko pitkiäkin kuvauksia kokemuksistaan. Kiitos kaikille tietoa lähettäneille!
Kahdessa sähköpostissa mainittiin havainto, jossa ahma hätyytteli ensin pesivää joutsenparia ja lopulta söi munat joutsenten pesästä. Ahma epäilemättä harrastaa munarosvousta, jos pesiä sen tielle sattuu, mutta munan kuoria on kyllä löytynyt yllättävän vähän ahman ulosteista. Malttaisiko ahma toisinaan jättää kuoret syömättä?
Muitakin mielenkiintoisia havaintoja ilmoituksista löytyi. Osa niistä on tietenkin sellaisia, joita en suoranaisesti pysty omassa tutkimuksessa hyödyntämään, mutta siitä huolimatta näistä havainnoista on suurta iloa ahmoista ja luonnosta kiinnostuneille. Ahman on mm. havaittu ottavan nokosia tasalatvaisten puiden latva-osissa. Itsehän olen maastossa merkinnyt ylös kaikki maasta löytämäni ahman makaukset, enkä ole ajatellut ollenkaan, että ahma saattaisi lepäillä myös puussa.
Eräs havainto tuli Keski-Pohjanmaalta, mikä oli erityisen ilahduttavaa, koska Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ahmoja ei ole tutkittu lainkaan. Havainnon mukaan ahma oli mahdollisesti saalistanut metsäpeuran vasan. Paljon olemmekin miettineet, mikä merkitys metsäpeuralla on ahmalle. Metsäpeura on epäilemättä poroa suurempana, pitkäjalkaisempana ja varovaisempana sorkkaeläimenä vaikeampi saalis ahmalle.
Itse tällä hetkellä yritän saada VIHDOINKIN tulokset esiin kahdesta aineistostani. Asia on edennyt odotettua hitaammin monestakin syystä johtuen, mutta nyt jo näkyy vähän valoa tunnelin päässä. Toivon, että tulokset saatuani innostun kirjoittamaan kässärit valmiiksi tehokkaalla vauhdilla. Mitään aikataulua asiasta en ole enää jaksanut tehdä: niin monta suunnitelmaa ja deadlinea tässä on jo mennyt pieleen ;) Tulee olemaan mielenkiintoista kirjoittaa yhtäaikaa kahta kässäriä. Luulen nimittäin, että en malta tehdä ensin toista valmiiksi ja aloittaa toinen vasta sen jälkeen.
Odotan myös kiinnostuneena Oulun yliopiston uuden tutkijakoulun (University of Oulu Graduate School, UniOGS) käynnistymistä. Aiheesta kerrotaan varmasti lisää tässäkin blogissa, kunhan tietoa tulee. Tässä vaiheessa liikkuu mm. kiinnostavia huhuja siitä, että jatkossa meidän laitoksellamme väitöskirjaan saattaisi riittää kolme julkaisua... Tutkijakoulun pitäisi aloittaa toimintansa elokuussa, ja silloin näistä asioista pitäisi jo olla varmaa tietoa.
Itselläni kesä taitaa mennä pääasiassa Oulussa koneella istuen (maastotöitä ei ole tiedossa). Toivoisin tosin, että ehtisin jossain välissä matkustaa läppärin kanssa Kainuuseen kirjoittamaan vähän pitemmäksikin aikaa. Terkkuja isälle ja äidille! :) Ja oikein mukavia kesäpäiviä kaikille blogin lukijoille!
Anni
ps: Tässä kuussa voitte lukea ahmoista Metsästys ja Kalastus -lehdestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti