perjantai 27. toukokuuta 2011

Journal Club - Hyppivä torakka

Hei lukijat!

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina tutkijoiden kokoaman top 10-listan viime vuonna raportoiduista uusista eliölajeista. Juttu kannattaa ihan mielenkiinnon vuoksi käydä lukemassa täältä.

Oman mielenkiintoni jutussa herätti Saltoblattella montistabularis, heinäsirkkojen tapaan hyppivä torakka Etelä-Afrikasta. Kerron tällä kertaa tästä erikoisuudesta. Kirjoitukseni perustuu Arthropod Systematics & Phylogeny-sarjassa julkaistuun lajikuvaukseen, joka on vapaasti saatavilla täällä. Käykää katsomassa ainakin kuvat! Kirjoittelen tähän auki yleistajuisia asioita. Tarkempaa tietoa kaipaavat saavat lukea artikkelin itse.

Ensimmäiset havainnot lajista tehtiin vuosina 2006 ja 2007 Kapkaupungin Pöytävuorelta, Etelä-Afrikasta. Tätä ennen hyppiviä Dictyoptera-lahkon hyönteisiä on tunnettu ainoastaan myöhäisen jurakauden fossiiliaineistosta. Sen lisäksi, että hyppivä torakka on uusi laji, se myös kuuluu kokonaan uuteen sukuun. Suvun nimi Saltoblattella koostuu latinan hyppimistä tarkoittavasta sanasta saltare ja pientä torakkaa tarkoittavasta sanasta blattella (blatta = torakka). Lajin nimi montistabularis on genetiivi Pöytävuoren latinankielisestä nimestä Mons Tabularis. Suomennettuna tämän hyönteisen tieteellinen nimi siis tarkoittaa Pöytävuoren hyppivää pikkutorakkaa. Tähän mennessä lajia ei ole tavattu mistään muualta kuin Pöytävuorelta. Virallista suomenkielistä nimeä tällä torakalla ei taida vielä olla, joten kutsun sitä tässä hyppiväksi torakaksi tai hyppytorakaksi.

Ulkonäkö

Hyppivä torakka on vajaan sentin mittainen ”niskakilven” etureunasta takaruumiin takakärkeen mitattuna. Lenninsiipiä ei ole lainkaan, ja peitinsiivet ovat yhden millimetrin mittaiset tyngät. Tuntosarvet ovat ruumista pidemmät, ja takajalat ovat mittasuhteiltaan samankaltaiset kuin heinäsirkoilla. Etummainen ja keskimmäinen jalkapari ovat mittasuhteiltaan torakkamaiset. Naaraan takajalka (poisluettuna nilkkajaokkeet) on vähän ruumista pitempi, koiraan hieman lyhempi.

Hyppytorakan verkkosilmät ovat pallomaiset ja sijaitsevat tuntosarvien takapuolella. Pallomaiset silmät takaavat laajan näkökentän, ja oletettavasti tällä hyppimällä liikkuvalla päiväaktiivisella lajilla on torakaksi varsin hyvä näkö (Tätä olisikin kiinnostavaa tutkia!).

Perusväritys on koiraalla punaoranssi, naaraalla keltaoranssi (katso alkuperäisartikkelin kuvat 1A-D (koiras) ja 1E-F (naaras)). Molemmilla sukupuolilla kyljissä kulkee vaalea rantu. Naaraan ruumiissa on kauttaaltaan enemmän tummaa pigmenttiä, ja hyppyjalat ovat selvemmin pilkulliset kuin koirailla. Naaraan kantamassa neljä millimetriä pitkässä munakotelossa (kuva 1F) on yhteensä 11 munaa. Naaras kuljettaa munakoteloa mukanaan päivän tai kaksi ennen kuin jättää sen oman onnensa nojaan kuoriutumaan.

Biologia

Hyppivän torakan ”koti” Pöytävuorella kuuluu Fynbos-biomiin, joka ilmeisesti luettaisiin koulukirjoissa välimerenkasvillisuuteen. Biomin lajirunsaus on suuri, ja siellä esiintyy paljon kasvi- ja eläinlajeja, joita muualta ei löydy. Hyppytorakat viihtyvät alueilla, jonka kasvillisuus on matalaa mutta tiheää yksivuotista heinää ja saraa.

Aikuisia hyppytorakoita on löydetty Pöytävuorelta helmikuun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, eli eteläisen pallonpuoliskon loppukesällä. Nuoria yksilöitä ei ole löydetty. Aikuiset hyppytorakat ovat aktiivisia päiväeläimiä, jotka liikkuvat erikokoisin loikin tai vilkkaasti kävellen muiden torakoiden tapaan. Luonnollisia ravintokasveja ei tiedetä, mutta vankeudessa hyppytorakat syövät monenlaista kasvimateriaalia.

Hyppytorakan tarkka sijoittuminen ”torakoiden sukupuuhun” ei ole vielä selvillä, mutta se kuulunee heimojen Blattellidae ja Blaberidae muodostamalle oksalle. Artikkelin kirjoittaja sijoittaa sen alustavasti Blattellinae-alaheimoon.

Lähde: Bohn H., Picker M., Klass K.-D. & Colville J. 2010: A jumping cockroach from South Africa, Saltoblattella montistabularis, gen. nov., spec. nov. (Blattodea: Blattellidae). Arthropod Systematics & Phylogeny 68: 53-69.

Lopuksi päivän AWWW! –biologiauutinen: Valkoinen kiivinpoikanen. Rengastas tuo, Nelli!

Reipasta viikonloppua,

3 kommenttia: